keskiviikko 11. syyskuuta 2013

Lopuksi


Toivon että tekstejäni oli mukava lukea. Ehkä jokin niistä herätti myös jonkinlaisia tunteita tai ajatuksia. Toivottavasti jonkun kohdalla kävi myös näin. Olen aina ajatellut, että en ole ollenkaan hyvä kirjoittamaan fiktiivisiä tekstejä, mutta sain kuin sainkin kirjoitettua pienen tarinan pätkän. Siihen minua auttoi kuva, jonka pohjalta kirjoitin tekstin.

Pidin kurssissa siitä, että tunnit olivat keskenään hyvin erilaisia ja kokonaisuudessaan kurssi oli monipuolinen. Yksi suosikkini tehtävistä, joita teimme tunnilla oli ”kierrätysruno”, jossa paperi liikkui eteenpäin ja jokainen kirjoitti yhden säkeen.

Totta puhuakseni, olin aluksi hieman kauhuissani kurssista ja ajattelin, että mitäköhän tästä tulee. Voin kuitenkin sanoa, että pidin kurssista ja opetustyylistä, joten voisin suositella sitä muillekin. :)

1 kommentti:

  1. Taru,
    analysoit todella tarkasti omaa kirjoittamisprosessiasi. Tekstisi sisältää myös osuvia neuvoja ja vinkkejä, joita tulisikin noudattaa tekstiä laatiessa. :)
    Kaiken kaikkiaan olet luonut blogistasi eheän kokonaisuuden niin visuaalisestikin kuin tunnelmaltaan. Toimivimpia tekstejä ovat mielestäni runot. Amber Whitestone -runossa on tiivis tunnelma ja tehokkaita yksityiskohtia (esim. "musiikin viimeinen värähdys"). Myös tussiruno Onnenhetkiä on kiinnostava ja luo aukkoineen lukijalle monia tulkintavaihtoehtoja. Blogia voisi täydentää vielä tekstillä, joka tyylillisesti tai aiheeltaan toisi vielä uuden ja yllätyksellisen tunnelman kokonaisuuteen ja näin täydentäisi kuvaa kirjoittamisen taidoistasi.
    Kirjoitusintoa myös tulevaisuudessa! (Kurssiarvosana löytyy Wilmasta.)

    VastaaPoista