Amber Whitestone
En osannut erottaa oikeaa väärästä,
olin kulkenut kadulla vailla päämäärää.
Tämä on kohtaloni,
ei tavoitteeni,
ei toiveeni.
Se musiikin viimeinen värähdys,
sisimmässäni syvästi vaikutti,
hentojen sormien pyyhkiessä pois raskaita kyyneleitä.
Tosi koskettava runo! Mun oli pakko lukea se kahteen kertaan, jotenkin tosi ihana vaikka niin surullinen. :)
VastaaPoista